Esiopetuksen opetussuunnitelma 2014 tuo esiopetuksen terminologiaan monialaiset oppimiskokonaisuudet. Opetussuunnitelma 2014 toteaa: ”Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan”. Opetus on uuden opetussuunnitelman mukaan kokonaan eheytettyä. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt jäsentyvät oppimiskokonaisuuksiksi, jotka sisältävät eri tiedon- ja taidonalojen näkökulmat. Sinänsä monialaiset oppimiskokonaisuudet eivät ole uutta esiopetuksen maailmassa, sillä eheyttävän opetuksen näkökulma on siivittänyt esiopetuksen toimintaa kautta historian. On hienoa, että normit tukevat nyt entistä vahvemmin eheyttävää oppimista.
Lähiluonto itsessään toimii oppimista eheyttävänä elementtinä. Kuten materiaalissa on todettu, lähiluonto aktivoi oppijoita toiminnallisuuteen ja syventää uuden oppimista kokemusten, elämysten ja ilmiöpohjaisen tutkimisen kautta. Oppimisesta tulee mielekäs prosessi. Lähdettäessä ulos lähiluontoon lapsi suuntaa mielenkiinnon kohteen havaitsemiinsa muutoksiin luonnossa, joista on mahdollisuus aloittaa eheyttävä oppimiskokonaisuus. Muutosta voidaan mitata (esim. lumen määrä). Sitä voidaan dokumentoida kirjallisesti ja kuvallisesti. Muutos tuo toimintaan mukaan uusia leikkejä ja liikuntaa (esim. rakentaminen lumesta, lumileikit). Muutoksen voimme havaita eri aistein ja kokea luonnossa esteettisiä arvoja. Edelleen usein lähiluonnon mukanaan tuomista muutoksista löytyy valmiita lauluja – ja mikäli ei löydy kannattaa tehdä vaikka ryhmän oma räp. Samoin aihetta voidaan lähestyä draaman keinoin.
Huomattavaa lisäarvoa lähiluonnossa oppimiselle tuo havainnot siitä, että oppijat voivat kokea iloa oppimisestaan. Opettajana voi kokea onnistumisen elämyksiä, kun oppijat yhä uudelleen pyytävät tehtävää toistettavaksi tai leikkiä leikittäväksi. Samalla oppijat kertaavat ja vahvistavat tietokapasiteettiaan. Tästä esimerkkinä esikoululaiset jotka halusivat yhä uudelleen tutkia lumen sulamista trangialla. Mittasimme litran lunta trangiaan ja lapset mittasivat yhä uudelleen sulaneen veden määrää sekä totesivat määrän pysyvyyttä erilaisissa (litran) astioissa.
Hyvin suunniteltu työskentely eheyttää ja yhdistää opetussuunnitelman sekä tarjoaa lapselle mahdollisuudet ymmärtää luonnon prosesseja, jotka muovaavat elinympäristöä ja ovat perusta elävän elämän ekologialle. Lapsi oppii ihmisen toiminnan vaikutuksesta ekologisessa prosessissa ja sisäistää hiljalleen kestävän elämäntavan. Samalla lapsi saa olla luova, kehittää uutta sekä rakentaa yhä uusia tietojärjestelmiä. Eheyttävä työskentely vaikuttaa oppimisprosessien intensiivisyyteen vahvistavasti ja luo yleistä viihtyvyyttä niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluopetuksessa. (Parikka-Nihti, Suomela 2014)
Tässä materiaalissa on liitettynä tulostettavaksi pohjaa omaan vuosisuunnitelmaan, jossa näkökulmaksi tulisi nostaa eheytetty esiopetus. Liitteenä on lisäksi kirjauksia opetussuunnitelmasta, joiden pohjalta vuosisuunnitelmaa voi lähteä rakentamaan. Vaikka kasvattajat tekevät näitä suunnitelmia on ensiarvoisen tärkeää, että oppijoiden oma mielenkiinnon kohde ja motivaatio johtaa uuden oppimista. Kasvattajien ja opettajien tehtävä on havainnoida miten opetussuunnitelma toteutuu oppimisprosessissa, joka on mahdollisesti lähtöisin oppijoiden omista lähtökohdista. Vuosisuunnitelmaa voikin käyttää monella eri tavalla: Henkilöstön vuosisuunnitelmissa (mm. yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, tapahtumat ja hankkeet esim. Vihreä Lippu toiminta), etukäteissuunnittelussa niin opetussuunnitelman kuin lapsiryhmän havaintojen pohjalta ja kirjauksissa toteutuneista opetussuunnitelman näkökulmista.
